Pelko

Mä oikeesti pelkään ihan mielettömästi. Pelkään, että mun ystävä, mulle tärkee ihminen, päättää elämänsä. Mä ymmärrän sen, että sillä on vaikeeta, oikeesti vaikeeta, ja että sen on niin paha olla, ettei sitä voi sanoin kuvata... Mut se ansaitsee elää.

Enhän mä sille voi mitään, jos se ittensä tappaa haluu, mut ite en haluu sitä. Siis sitä että joku mun läheinen lähtee pois kokonaan.

Itkisin jos uskaltaisin, mut en uskalla. Oon yksin äidin luona, mut en koskaan voi tietää millon mun veli/veljet tulee tänne. Äidillä kestää varmaan tunti tai enemmän enne ku se tulee takas.

Mut joka tapauksessa... Pelkään mun ystävän puolesta lisäks mun itteni puolesta. Miten mä voin kestää ystävän mahdollisen itsemurhan, ystävän joka on mulle ku sisko?

Kyyneleet nousee silmiin, mun on lopetettava tää kirjottaminen jotta en ajattelis tätä koko asiaa. Kirjottaessa ajattelen aivan liian yksityiskohtasesti..