En tiedä onko mulla paha olla vai ei. Okei, no on.
Epätoivonen olo. Mä en nää tulevaisuutta, en ollenkaan. Haluan vaan nyt tappaa itteni, tehdä itsemurhan. Mieli ei vaan kestä tätä elämää enää.
Ja valheet mitä syötän hoitajille ja muille... Vittu mä en jaksa. Mut ei oo muuta vaitoehtoa. Jos haluun lomille, ni en voi muuta.
Ristiriitasia ajatuksia, niitä on aivan liikaa.
Pian täysi-ikäisen tytön elämää masennuksen ja syömisvammailun keskellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti